George Orwell
2005-02-18 09:44:38 UTC
Philadelphialainen oikeusistuin maarasi 6.7 miljoonan dollarin korvaukset maksettavaksi potilaalle joka oli syonyt neuroleptia nimelta Risperdal, joka tuli markkinoille vuonna 1994 ja jota alunperin mainostettiin suhteellisen riskittomana tardiivin dyskinesian suhteen. Elizabeth Liss sai tardiivin dyskinesian 14 kuukauden Risperdalin kayton aikana. Hanta hoidettiin maanis-depressiivisen hairion vuoksi. Tutkimuksissa vanhemmista neurolepteista kuten Serenase, Pacinol ja Klorproman on arveltu etta kumulatiivinen riski sairastua tardiiviin dyskinesiaan on 4-8 prosenttia vuoden kayttoa kohden. Tama tarkoittaa sita etta viiden vuoden neuroleptien kaytto aiheuttaisi tardiivin dyskinesian 20-40 prosentin todennakoisyydella. Vanhusten keskuudessa vuoden kayttoon liittyva riski voi ylittaa 20 prosenttia, eli vanhukset ovat erityisen alttiita. Myos lapset voivat saada tardiivin dyskinesian. Uudempien atyyppisten neuroleptien, kuten Risperdal, Zyprexa ja Seroquel osalta ei viela kyeta tekemaan tarkkoja arvioita riskista sairastua tardiiviin dyskinesiaan. Elizabeth Liss sai tardiivin dyskinesian muodon jota kutsutaan tardiiviksi dystoniaksi. Dystonia aiheutti Lissille rumentavia kasvojen irvistyksia ja kivuliaita niskakouristuksia. Lisaksi hanelle aiheutui kasiin ja kavelyyn epanormaaliuksia seka kielen, leuan ja suun epanormaaleja liikkeita, jotka vaikuttavat nielemiseen ja hengitykseen. Hanelle kuitenkin jai kyky toihin kotona ja kodin ulkopuolella.
Suomessa neurolepteja syotetaan vanhuksille dementian hoitoon, vaikka ne pahentavat dementian oireita.
"Isa oli jo menossa todella huonoon kuntoon, kunnes sairaanhoitajatytar paasi sattumalta totuuden jaljille: isan levottomuus, paivarytmin sekoaminen, hienomotoriikan romahdus ja yleinen elamanhalun katoaminen johtuikin laakkeista, ei aivohalvauksesta! Isalla oli kahtakin skitsofrenian ja psykoosien hoitoon tarkoitettua vahvaa laaketta, neuroleptia."
"Neuroleptihoito aiheuttaa usein vakavia, toisinaan pysyvia sivuvaikutuksia ja sen kaytto tulee sen takia rajoittaa vaikeista psykoottisista tiloista karsiville potilaille."
"Juhani Koskinen sai levottomat jalat jo lyhyen, reilun kuukauden kayton jalkeen. Vanhukset ovat erityisen herkkia naiden kovien laakkeiden sivuvaikutuksille: heidan keskushermostonsa ei ole enaa niin suojattu ja vahva kuin nuorempien."
Neurolepteja kaytetaan villielainten rauhoittamiseen nuolissa ja injektiona pahansuovaksi tulleiden kotielainten kasittelyssa. Elainlaaketieteellinen neuroleptien kaytto kaivaa maata "antipsykoottiteorian" alta niin paljon, ettei nuorille psykiatreille opeteta siita.
Neurolepteja kutsutaan "kemialliseksi lobotomiaksi" ja ne saavat koirankin tottelevaiseksi ja lopettamaan kaikille haukkumisen. Mielisairaaloista voitiin poistaa ymparoivat aidat klooripromatsiinin keksimisen jalkeen.
Eras aivotutkimus osoitti etta pitkaaikainen neuroleptien kaytto aiheuttaisi nakyvaa aivojen otsalohkon pienenemista - saman osan jota lobotomiassa kasitellaan. Toinen tutkimus osoittaa etta aivojen toinen osa kasvaa. Kasvamista kutsutaan hypertrofiaksi.
Ensin 38 apinan kaytosta tarkkailtiin 25 viikon ajan ilman neurolepteja. Taman jalkeen naille annettiin flufenatsiinia (eras neurolepti). Flufenatsiinin vaikutuksen alaisena apinat kiinnittivat paljon vahemman huomiota itseensa, muihin apinoihin ja ymparistoonsa. Lopulta neuroleptien antaminen apinoille lopetettiin. Apinoista tuli aggressiivisempia 7 viikon ajaksi, ja taman jalkeen aggressivisuus loppui. Tama on tyypillinen aineen vieroitusoire, mutta juuri ketaan ei varoiteta tallaisesta, kun heille ehdotetaan neurolepteja.
Vuonna 1952 tutkimusta tekevat psykiatrit totesivat klooripromatsiinista: "Istuen tai maaten oleva potilas on aanettomana vuoteessaan, usein kalpeana ja silmaluomet alhaalla. Han on hiljaa suurimman osan ajasta. Jos jotain kysytaan, han vastaa hiljaa ja harkitusti monotonisella ja valinpitamattomalla aanella han ilmaisee itseaan muutamalla sanalla ja hiljenee."
"Tietoisen motivaation turtuminen ja kyvyttomyys ratkaista ongelmia klooripromatsiinin vaikutuksen alaisena ei muistuta mitaan niin paljon kuin lobotomiaa. Psykiatrin on vaikea erottaa lobotomian kokenutta potilasta klooripromatsiinin vaikutuksen alaisena olevasta."
Modern Clinical Psychiatry vuonna 1958 klooripromatsiinista: "Jos laake toimii potilaaseen, hanelle kehittyy valinpitamaton asenne ymparistoonsa ja oireisiinsa."
Tyypillisia neurolepteja Suomessa: haloperidoli (Serenase), perfenatsiini (Peratsin), klooripromatsiini (Klorproman, Largactil), levomepromatsiini (Levozin, Nozinan), promatsiini (Sparine), tioridatsiini (Orsanil, Melleril), perisiatsiini (Neulactil), flufenatsiini (Pacinol, Siqualone Decan injekt), tsuklopentiksoli (Cisordinol), klooriprotikseeni (Cloxan, Truxal), flupentiksoli (Fluanxol), melperoni (Buronil, Melpax), sulpiridi (Suprium).
Atyyppisia neurolepteja Suomessa: klotsapiini (Leponex, Froidir, Clozapine), risperidoni (Risperdal), sertindoli (Serdolect), olantsapiini (Zyprexa), ketiapiini (Seroquel).
Suomessa neurolepteja syotetaan vanhuksille dementian hoitoon, vaikka ne pahentavat dementian oireita.
"Isa oli jo menossa todella huonoon kuntoon, kunnes sairaanhoitajatytar paasi sattumalta totuuden jaljille: isan levottomuus, paivarytmin sekoaminen, hienomotoriikan romahdus ja yleinen elamanhalun katoaminen johtuikin laakkeista, ei aivohalvauksesta! Isalla oli kahtakin skitsofrenian ja psykoosien hoitoon tarkoitettua vahvaa laaketta, neuroleptia."
"Neuroleptihoito aiheuttaa usein vakavia, toisinaan pysyvia sivuvaikutuksia ja sen kaytto tulee sen takia rajoittaa vaikeista psykoottisista tiloista karsiville potilaille."
"Juhani Koskinen sai levottomat jalat jo lyhyen, reilun kuukauden kayton jalkeen. Vanhukset ovat erityisen herkkia naiden kovien laakkeiden sivuvaikutuksille: heidan keskushermostonsa ei ole enaa niin suojattu ja vahva kuin nuorempien."
Neurolepteja kaytetaan villielainten rauhoittamiseen nuolissa ja injektiona pahansuovaksi tulleiden kotielainten kasittelyssa. Elainlaaketieteellinen neuroleptien kaytto kaivaa maata "antipsykoottiteorian" alta niin paljon, ettei nuorille psykiatreille opeteta siita.
Neurolepteja kutsutaan "kemialliseksi lobotomiaksi" ja ne saavat koirankin tottelevaiseksi ja lopettamaan kaikille haukkumisen. Mielisairaaloista voitiin poistaa ymparoivat aidat klooripromatsiinin keksimisen jalkeen.
Eras aivotutkimus osoitti etta pitkaaikainen neuroleptien kaytto aiheuttaisi nakyvaa aivojen otsalohkon pienenemista - saman osan jota lobotomiassa kasitellaan. Toinen tutkimus osoittaa etta aivojen toinen osa kasvaa. Kasvamista kutsutaan hypertrofiaksi.
Ensin 38 apinan kaytosta tarkkailtiin 25 viikon ajan ilman neurolepteja. Taman jalkeen naille annettiin flufenatsiinia (eras neurolepti). Flufenatsiinin vaikutuksen alaisena apinat kiinnittivat paljon vahemman huomiota itseensa, muihin apinoihin ja ymparistoonsa. Lopulta neuroleptien antaminen apinoille lopetettiin. Apinoista tuli aggressiivisempia 7 viikon ajaksi, ja taman jalkeen aggressivisuus loppui. Tama on tyypillinen aineen vieroitusoire, mutta juuri ketaan ei varoiteta tallaisesta, kun heille ehdotetaan neurolepteja.
Vuonna 1952 tutkimusta tekevat psykiatrit totesivat klooripromatsiinista: "Istuen tai maaten oleva potilas on aanettomana vuoteessaan, usein kalpeana ja silmaluomet alhaalla. Han on hiljaa suurimman osan ajasta. Jos jotain kysytaan, han vastaa hiljaa ja harkitusti monotonisella ja valinpitamattomalla aanella han ilmaisee itseaan muutamalla sanalla ja hiljenee."
"Tietoisen motivaation turtuminen ja kyvyttomyys ratkaista ongelmia klooripromatsiinin vaikutuksen alaisena ei muistuta mitaan niin paljon kuin lobotomiaa. Psykiatrin on vaikea erottaa lobotomian kokenutta potilasta klooripromatsiinin vaikutuksen alaisena olevasta."
Modern Clinical Psychiatry vuonna 1958 klooripromatsiinista: "Jos laake toimii potilaaseen, hanelle kehittyy valinpitamaton asenne ymparistoonsa ja oireisiinsa."
Tyypillisia neurolepteja Suomessa: haloperidoli (Serenase), perfenatsiini (Peratsin), klooripromatsiini (Klorproman, Largactil), levomepromatsiini (Levozin, Nozinan), promatsiini (Sparine), tioridatsiini (Orsanil, Melleril), perisiatsiini (Neulactil), flufenatsiini (Pacinol, Siqualone Decan injekt), tsuklopentiksoli (Cisordinol), klooriprotikseeni (Cloxan, Truxal), flupentiksoli (Fluanxol), melperoni (Buronil, Melpax), sulpiridi (Suprium).
Atyyppisia neurolepteja Suomessa: klotsapiini (Leponex, Froidir, Clozapine), risperidoni (Risperdal), sertindoli (Serdolect), olantsapiini (Zyprexa), ketiapiini (Seroquel).